Vastuullisuusartikkeli_iso_kuva

Neljä kiinnostavaa ekofaktaa mediasta

Median ympäristövaikutukset muuttuvat median mukana. Kuluttaja voi vaikuttaa omilla valinnoillaan muun muassa hiilijalanjälkeen.

Väite: Verkkomedia on ekologisempi kuin painettu media. 

Väärin. Painetun ja sähköisen median ympäristövaikutuksia ei voi eikä kannata verrata keskenään, koska tuotteet ovat erilaisia. Kuluttajat käyttävät limittäin erilaisia medioita ja myös tuotantoprosessissa on yhteisiä tekijöitä.  Siksi myös ympäristövaikutukset limittyvät. Yhteismitallisia arviointeja on vaikea tehdä.

Median ympäristövaikutukset syntyvät valmistuksessa, sisällön tuotannossa ja jakelussa sekä sisällön käyttövaiheessa. Painetun median ympäristövaikutukset ovat suurimmillaan paperintuotannossa ja painatuksessa. Niihin voidaan vaikuttaa paljon muun muassa suosimalla uusiutuvia energialähteitä, käyttämällä ekologisia energialähteitä ja vähentämällä energian ja materiaalien kulutusta painotuotannossa. 

Esimerkiksi Alma Median paino käy jatkuvaa sotaa makkelia eli hukkapaperia vastaan. Pelkästään viime vuoden aikana paino onnistui vähentämään hukkapaperin määrää edellisvuoteen verrattuna lähes kuusi prosenttia eli 132 000 kiloa, merkitsi tuntuvia energiasäästöjä.
Verkkomedian ympäristövaikutukset korostuvat lukemiseen käytetyn päätelaitteen valmistuksessa ja käytön aikana.

Fakta 1: Suomalaiset käyttivät medioiden seuraamiseen päivittäin 7 tuntia 33 minuuttia vuonna 2016. Kolmen kärkeen nousivat perinteinen televisio, perinteinen radion kuuntelu ja sosiaalinen media.*

Väite: Median ympäristövaikutuksista käytävä keskustelu on viherpesua.

Väärin. Kaikenlainen keskustelu edistää ympäristövaikutusten selvittämistä. Tutkimuksia kuitenkin tarvitaan väitteiden tueksi. Kustantajat tutkivat enenevästi palvelujensa ja tuotteidensa koko elinkaarta ja raportoivat toimenpiteistä. Kuluttajat voivat esittää yksinkertaisia kysymyksiä. Mediasisältöjä välittävien laitteiden myyjiltä voi esimerkiksi kysyä, missä laite on valmistettu ja mistä materiaaleista. Kehitystä ei tapahdu, jos kukaan ei kysy mitään. Tutkimus etsii uusia keinoja arvioida myös positiivisia ympäristövaikutuksia, joita kuvataan käsitteellä handprint, kädenjälki. Kädenjälki korostaa toiminnan positiivisia kestävyysvaikutuksia. Esimerkiksi vedenkäytössä kädenjälkeä voidaan kasvattaa välttämällä vedenkulutusta ja puhdistamalla vesi käyttökelpoiseksi.

Fakta 2: Median rooli ajankohtaisen ympäristötiedon välittäjänä ja keskustelun herättäjänä on tärkeä. Esimerkiksi Alma Media on lisännyt jo pitkään suurten suomalaisten mainostajien tietoisuutta vastuullisesta ja ympäristötietoisesta mainonnasta ja järjestänyt muun muassa goodvertising-teemaisia seminaareja mainosasiakkailleen. 

Väite: Kierrätys on tehokas tapa vähentää median ympäristövaikutuksia.

Oikein. Suomalaiset kierrättävät yli 70 prosenttia painetun median tuotteista. Elektroniikkajätteen osalta parantamisen varaa on vielä huomattavasti. Euroopan tasolla vain noin kolmannes laitteista päätyy asianmukaiseen kierrätykseen. Älypuhelimet voivat sisältää yli 40 raaka-ainetta, muun muassa kuparia, tinaa, kobolttia, ja arvokkaita metalleja kuten kultaa. On sekä sosiaalisesti ja ympäristön kannalta hyödyllisempää kerätä talteen kerran louhittu materiaali laitteista kuin louhia jatkuvasti uusia raaka-aineita alkutuotannossa. Laitteissa metallien pitoisuudet ovat korkeat, kun taas louhittaessa pitoisuudet ovat pienet ja jalostaminen on työlästä. Kaivostoiminta vaikuttaa myös maankäyttöön ja vedenkulutukseen. 

Fakta 3: Metallien kierrätys säästää energiaa parhaimmillaan jopa moninkertaisesti verrattuna raaka-aineiden alkutuotantoon. Tehokas kierrätys vähentää huomattavasti kasvihuonekaasupäästöjä.

Väite: Median ympäristövaikutuksia on vaikea seurata.

Oikein ja väärin. Koska medioiden seuraamisen tavat ja tottumukset muuttuvat nopeasti ja myös teknologiat ja laitteet muuttuvat, ympäristövaikutuksia on vaikea arvioida. Vaikka täydellistä kuvaa ympäristövaikutuksista ei olekaan, toimenpiteisiin kannattaa silti ryhtyä.
Alma Media on pienentänyt hiilijalanjälkeään muun muassa kiinnittämällä erityistä huomiota vuonna 2012 rakennetun pääkonttorinsa ja vuonna 2013 Tampereelle valmistuneen uuden painolaitoksensa ekologisuuteen. Molemmille on myönnetty kansainvälinen LEED-ympäristösertifikaatti – tunnustus, jota yksikään painotalo ei ollut tiettävästi saanut ennen Alma Median painoa. 

Kuluttajat voivat jatkaa painettujen julkaisujen elinkaarta antamalla lehdet uusille lukijoille tai kierrättämällä ne. He voivat seurata sähköisten medioiden osuutta omista puhelin- ja sähkölaskuistaan. Energiankulutusta voi vähentää sulkemalla laitteet, kun ne eivät ole käytössä. Laitteita kannattaa pitää käytössä mahdollisimman pitkään.  

Fakta 4: Laitteen käyttöiän jatkaminen esimerkiksi kahdesta neljään vuoteen pienentää laskennallisia ympäristövaikutuksia puolella. 

Jutun asiantuntijana toimi tutkija Hanna Pihkola VTT:stä. 

Lue lisää: 
VTT:n tutkimus: Ympäristötietoisuus ja muuttuva median käyttö
Alman ja VTT:n tutkimus median ympäristövaikutuksista



* Suomalaisen mediapäivä 2016, TNS Atlas

 
  • Päivämäärä: 25.7.2017, 12:30
  • Uutisen tyyppi: Uutinen
  • Teema: Kestävä media
  • Teksti: Helen Moster

Jaa artikkeli:

Lue seuraavaksi:

Kestävä media
Arno_Ahosniemi

Median avattava prosessejaan yleisölle

Totuuden jälkeisenä aikana, brexitin ja Trumpin jälkimainingeissa, on entistä kirkkaammin selvää, että luotettavasti toimitettu perinteinen media voi kestävästi luoda kilpailuetua ja myös taloudellista menestystä omistajilleen ja asiakkailleen. Oleellista on, että media kantaa vastuunsa virheistään ja uutisoinnistaan.

Kestävä media
Alma Media

Paha mainonta, hyvä goodvertising?

Roskan puhumisen aikakausi on ohi, sanoo Helsinkiin tiistaina saapuva Thomas Kolster. Hän levittää mainontaan uutta ajattelumallia, jonka nimi on goodvertising.

Kestävä media