Arno_Ahosniemi_rajattu

Median avattava prosessejaan yleisölle

Totuuden jälkeisenä aikana, brexitin ja Trumpin jälkimainingeissa, on entistä kirkkaammin selvää, että luotettavasti toimitettu perinteinen media voi kestävästi luoda kilpailuetua ja myös taloudellista menestystä omistajilleen ja asiakkailleen. Oleellista on, että media kantaa vastuunsa virheistään ja uutisoinnistaan.

Tärkeää on myös se, että luotettava media avaa yleisölleen selvästi, ketkä julkaisupäätöksiä tekevät ja ketkä ovat vastuussa. Kasvollinen toiminta, kuten kasvollinen omistus pörssiyhtiöissäkin, on aina läpinäkyvää. Kun on omistajuutta, on myös vastuuta.

Suomalaisen sananvapauden kulmakivenä on perinteisesti ollut päätoimittajan merkittävä päätösvalta tiedotusvälineessään ja samalla myös vastuu. Kuten tunnettua on, ääritapauksissa päätoimittajaa ja uutisen laatinutta toimittajaa odottaa oikeusprosessi, jos vastuuta ja valtaa käyttää huolimattomasti.

Ennen vuodenvaihdetta kärjistynyt pääministeri Juha Sipilästä alkanut ja sittemmin Ylen uutisointiin ja sen riippumattomuuteen  keskittynyt Yle-gate osoitti, että tiedotusvälineiden pitää viestiä suomalaiselle yleisölle nykyistä paremmin toimituksen prosesseista.

Kun päätoimittaja kertoo käyttäneensä ”normaalia journalistista harkintaa”, mitä hän tällä tarkoittaa käytännössä?

Mitä lähdesuoja käytännössä tarkoittaa? Mitä tarkoittaa journalistin ohjeissa mainittu vaatimus asian molempien osapuolien samanaikaisesta kuulemisesta? Pitääkö voimakkaan kritiikin kohteeksi joutunutta tahoa kuulla heti ensimmäisen asiasta julkaistavan uutisen yhteydessä?

Harva maallikko – ja välillä valitettavan harva journalistikaan – osaa  vastata näihin kysymyksiin.

Yle-gate osoittaa, että luotettavan median luotettavuutta olisi omiaan entisestään vahvistamaan se, jos media avaisi toimintaansa ja prosessejaan yleisölle.

Miten toimitusprosessi toimii ja mitä se pitää sisällään? Miten toimituksissa ideoidaan?

Miten journalistinen harkinta, päätoimittajan ja toimituksen johdon vastuu ja valta toteutuvat käytännössä? Miten median journalistinen linja syntyy?

Olen vakuuttunut siitä, että näistä asioista on syytä keskustella, ja että keskustelu vahvistaa suomalaista sananvapautta, tiedotusvälineiden luotettavuutta ja vastuunkantoa.

Sellaiselle on totuuden jälkeisenä aikana kovasti kysyntää. Perästä kuuluu. Aiomme olla jatkossa entistäkin avoimempia.

 
Kirjoittaja Arno Ahosniemi on Kauppalehden vastaava päätoimittaja.
 
  • Päivämäärä: 17.1.2017, 00:00
  • Uutisen tyyppi: Uutinen
  • Teema: Kestävä media
  • Teksti: Arto Ahosniemi

Jaa artikkeli:

Lue seuraavaksi:

Vastuullisuusartikkeli_iso_kuva

Neljä kiinnostavaa ekofaktaa mediasta

Median ympäristövaikutukset muuttuvat median mukana. Kuluttaja voi vaikuttaa omilla valinnoillaan muun muassa hiilijalanjälkeen.

Kestävä media
Alma Media

Paha mainonta, hyvä goodvertising?

Roskan puhumisen aikakausi on ohi, sanoo Helsinkiin tiistaina saapuva Thomas Kolster. Hän levittää mainontaan uutta ajattelumallia, jonka nimi on goodvertising.

Kestävä media