Mies, jolla on puhelin kädessä

Älypuhelinten yleistyminen vaikuttaa lukutottumuksiin

Muutama viikko sitten julkaistun Kansallisen Mediatutkimuksen mukaan suomalaisten lukutottumukset ovat kääntymässä yhä mobiilimmaksi. Vaikka painettu sanomalehti on edelleen kaikista suosituin lukumuoto, ensimmäisen kerran matkapuhelinten suosio sanoma- ja aikakauslehtien lukemisessa ohitti tietokoneet.

Sanomalehtien Liiton kuluttaja- ja mediamarkkinoinnin johtaja Sirpa Kirjonen kuvailee lehtien lukemisen kasvutahtia matkapuhelimilla tasaisen nopeana, mutta ei kuitenkaan yllättävänä. Kehityskulku on hyvin luonnollista, kun väline on käyttökelpoinen ja sisällön tarjontaa kehitetään näihin välineisiin. Älypuhelinten käyttö on myös lisääntynyt sekä lukumäärällisesti että ajankäytöllisesti.

Media Audit Finlandin toimitusjohtaja Kaija Sinko kertoo älypuhelinten jatkuvan yleistymisen vaikuttavan oletettavasti siihen, että lehtiä luetaan kasvavissa määrin juuri matkapuhelimilla. Suosioon vaikuttavat myös älypuhelinten näyttöjen koon kasvu, ominaisuuksien parantuminen sekä medioiden kasvava sisällöntarjonta nimenomaan mobiilioptimoidusti. ”Älypuhelin on luontevampi jokapäiväinen, jokahetkinen käyttöliittymä verrattuna tablettiinkin saatikka tietokoneeseen tai PC:hen.”

Kirjonen on asiasta Sinkon kanssa samaa mieltä: ”Onhan se (älypuhelin) kätevä väline lukemiseen: aina mukana ja käytettävissä. Uutisten ja ajankohtaisten asioiden seuranta on sen myötä mahdollista, missä ja milloin vain. Eikä vain teoriassa vaan myös käytännössä, kuten on sekä tutkimuksin että omakohtaisin havainnoin nähtävissä.”

Mobiili mahdollistaa reaaliaikaisuuden ja kerronnan monipuolisuuden

Kirjosen mielestä ilmiössä on monta sanomalehdistön kannalta kiinnostavaa asiaa. ”Uutisia ja ajankohtaisia asioita kulutetaan hyvin monessa kohtaa vuorokautta, kiinnostavia asioita voidaan seurata hyvinkin reaaliaikaisesti, kerronnan tapa on monipuolistunut (tekstit, videot, äänet jne.), kiinnostavia uutisia voidaan jakaa muiden kanssa ja monissa jutuissa on kommentointimahdollisuus. Vuorovaikutus toimituksen ja lukijoiden välillä on myös lisääntynyt huimasti.”

Sinkon mukaan sanomalehtien toimittamalla sisällöllä on edelleen vahva paikka suomalaisten viikoittaisessa mediakäytössä. ”Painettua suosii reilu kolme neljännestä ja sisältöä voidaan tuottaa ja toimittaa printin ehdoilla, taustoittaen ja perustellen. Lähes puolet käyttää mobiilisti (tai myös mobiilisti), jolloin sisällön tuottaminen on muotoiltava aivan uuden välineen ehdoin.”

Kehitys ei pääty älypuhelimeen – tulevaisuudessa nähdään uusia alustoja ja laitteita

Sinko kertoo digitaalisuuden ja printin jatkavan matkaa toisiaan täydentäen. Sisällöntuottamisessa otetaan jatkossa kenties entistä paremmin kummankin välineen erityispiirteet ja kuluttamismoodi huomioon. ”Vahvoina ja luotettavina uutismedioina sanomalehtien sisällölle lienee tilaus uusissa sisällöntuottamisen muodoissa mm. virtuaalitodellisuus ja älytelevisiot. Paikallisuus on edelleen sisällön vahvimpia valtteja, mikä kiinnostaa myös nuorinta lukijakuntaa.”

Kirjonen uskoo älypuhelimen käytön laajenevan uutisten lukemisessa entisestään. Osin tähän vaikuttaa älypuhelinten ruutujen kasvaminen. ”Rohkean kokeilun kautta mukaan tulevat myös he, jotka ovat vielä tähän asti pitäytyneet pelkästään perinteisen paperisanomalehden käyttäjinä.”

Kirjosen mukaan kehitys ei pääty älypuhelimeen ja hän pohtiikin, mikä mahtaa olla seuraavan laitteen tai alustan nimi. Tulevaisuudessa keksitään uusia pintoja, joista sisältöä voidaan lukea. Esimerkiksi hipaisuteknologia ja uutisten virta on mahdollista siirtää mitä erilaisempiin yhteyksiin.

Kirjonen kuitenkin muistuttaa jokaista nostamaan katseensa välillä pois älypuhelimestaan. ”On monia tilanteita, joissa tekniikan tuoma mahdollisuus olla jatkuvasti yhteydessä maailman menoon, on kuitenkin toisarvoista. Esimerkiksi illallisella perheen kanssa, kokouksessa tai kun lähestyy suojatietä. Eikä luontokävelylläkään aina tarvitse seurata bittejä.”
Sanoma- ja aikakauslehtien lukeminen viikoittain eri lukuvälineillä 2011–2017.
 KMT_kaavio
Lähde: KMT 2011–2017.

Tutkimuksen tilaajana oli Media Audit Finland Oy ja tutkimuksen toteutti Kantar TNS.
 
  • Päivämäärä: 11.10.2017, 10:45
  • Uutisen tyyppi: Uutinen
  • Teema: Digitaalisuus

Jaa artikkeli:

Lue seuraavaksi:

JUSSIPIRITHUMB

Enemmän tietoa, vähemmän mutua myös B2B-markkinointiin  

Mutu on särkikalojen heimoon kuuluva pienikokoinen kala, mutta monessa yrityksessä mutu on myös tapa johtaa ja tehdä markkinointia. Johdatko sinä markkinointia tiedolla vai kalastatko mutua?

Digitaalisuus
LEONELTHUMB

Verkkomainonnan seuraava sukupolvi

Rich media -ratkaisut päivittävät 2000-luvun alkuun jämähtäneen nettimainonnan tähän päivään. Parhaissa ratkaisuissa yhdistyvät uudet teknologiat ja harkiten rakennetut sisällöt.

Digitaalisuus
Autoilussa on meneillään iso murros.

Autoile helposti ilman omaa autoa

Auton arvon aleneminen on kallein omistusautoon liittyvä kuluerä. Silti moni ei halua luopua autoilusta. Murros on kuitenkin jo käynnissä.

Digitaalisuus
AlmaSeanSullivanTHUMB1

Mainoshuijaukset kuppaavat mainostajien rahaa ja ärsyttävät kuluttajaa

Klikkibotteja, väärennettyjä IP-osoitteita, keinotekoista liikennettä, kopioituja sivustoja, kadonneita mainosnäyttöjä… Muun muassa tätä kaikkea pitää sisällään verkkorikollisuuden muoto, joka tunnetaan nimellä mainoshuijaukset (ad fraud). Ongelma on kasvanut erityisesti verkkomainonnan ohjelmallisen ostamisen yleistyttyä.

Digitaalisuus